Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen luontoon. Muutokset eivät näy ainoastaan lämpötiloissa, vaan ne voivat vaikuttaa vuodenaikoihin, metsiin, järviin, soihin, eläimiin, kasveihin ja koko luonnon toimintaan. Suomessa ilmaston lämpeneminen voi muuttaa erityisesti talvien olosuhteita, kasvukautta ja eri lajien elinympäristöjä.

Suomen luonto on sopeutunut vuodenaikojen suuriin vaihteluihin. Talvet ovat yleensä kylmiä ja kesät suhteellisen lämpimiä, ja monet kasvit ja eläimet ovat kehittyneet juuri näihin olosuhteisiin. Kun lämpötila ja muut ilmasto-olosuhteet muuttuvat, myös luonnon tasapaino voi muuttua.

Ilmastonmuutos ei tarkoita, että kaikki muutokset tapahtuisivat samalla tavalla kaikkialla Suomessa. Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä on huomattavia eroja, ja vaikutukset voivat vaihdella myös vuodesta toiseen. Pitkällä aikavälillä muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaiset lajit ja elinympäristöt menestyvät Suomessa.

Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa?

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan pitkäaikaisia muutoksia maapallon ilmasto-olosuhteissa. Nykyinen ilmaston lämpeneminen liittyy erityisesti ihmisen toiminnasta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin.

Kasvihuonekaasuja syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä, energiantuotannosta, liikenteestä, teollisuudesta ja maankäytöstä. Ilmakehän kasvihuonekaasut vaikuttavat maapallon lämpötaseeseen ja lisäävät lämmittävää vaikutusta.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tarkoita pelkästään keskilämpötilan nousua. Se voi vaikuttaa myös sademääriin, lumipeitteeseen, jääolosuhteisiin, hellejaksoihin, rankkasateisiin ja muihin sääilmiöihin.

Luonnon kannalta juuri näiden muutosten kokonaisuus on tärkeä.

Suomen talvet muuttuvat

Yksi Suomen luonnossa helposti havaittavista ilmastonmuutoksen vaikutuksista liittyy talveen.

Suomen luonto on sopeutunut kylmään vuodenaikaan. Lumi suojaa monia kasveja ja eläimiä pakkaselta, ja jää muodostaa talvisen elinympäristön monille lajeille.

Jos talvet lämpenevät ja lumipeite jää lyhyemmäksi tai ohuemmaksi, luonnon talviaikaiset olosuhteet muuttuvat.

Talven aikana tapahtuva toistuva sulaminen ja jäätyminen voi esimerkiksi vaikuttaa kasvillisuuteen ja maaperän olosuhteisiin. Myös eläinten ravinnon saatavuus ja liikkuminen voivat muuttua.

Lumipeitteen merkitys luonnolle

Lumi ei ole Suomen luonnossa pelkkä maisemallinen elementti. Se muodostaa eräänlaisen eristeen maan ja ilman välille.

Lumipeitteen alla lämpötila voi olla paljon tasaisempi kuin maan pinnalla. Tämä tarjoaa suojaa joillekin kasveille, pieneliöille ja eläimille.

Esimerkiksi pienet eläimet voivat hyödyntää lumen muodostamaa suojaa talven aikana.

Jos pysyvä lumipeite muodostuu myöhemmin tai katoaa aikaisemmin, talvehtivien lajien olosuhteet voivat muuttua.

Jääolosuhteiden muuttuminen

Järvien, jokien ja meren jääpeitteellä on merkitystä monille Suomen luonnon prosesseille.

Jään muodostuminen ja sulaminen vaikuttavat vesistöjen vuodenaikaiseen toimintaan. Talvella jääpeite rajoittaa veden ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta, kun taas keväällä jään sulaminen käynnistää uusia luonnollisia prosesseja.

Leudommat talvet voivat lyhentää jääpeitteisen ajan kestoa. Tämä vaikuttaa myös ihmisten talvisiin luontoharrastuksiin, mutta ennen kaikkea sillä voi olla ekologisia vaikutuksia vesistöihin.

Kasvukausi voi pidentyä

Ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa Suomen kasvukauden pituuteen. Kun kevät alkaa aikaisemmin ja syksy saapuu myöhemmin, kasveille voi muodostua pidempi ajanjakso kasvaa.

Pidempi kasvukausi ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kaikki kasvit hyötyisivät siitä.

Kasvien kasvuun vaikuttavat myös veden saatavuus, maaperä, valon määrä, lämpötila ja pakkaset. Jos esimerkiksi kevät lämpenee aikaisin mutta myöhemmin tulee voimakas hallajakso, aikaisin kasvunsa aloittaneet kasvit voivat kärsiä.

Luonnossa eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa.

Kevään ajoituksen merkitys

Monet luonnon tapahtumat ovat sidoksissa vuodenaikojen vaihtumiseen. Kasvit aloittavat kasvun, hyönteiset aktivoituvat ja muuttolinnut palaavat tiettyyn aikaan vuodesta.

Jos lämpötila muuttuu, myös näiden tapahtumien ajoitus voi muuttua.

Tämä voi aiheuttaa tilanteita, joissa eri lajit eivät enää kohtaa samalla tavalla kuin aiemmin. Esimerkiksi kasvien kukinnan ja pölyttäjien aktiivisuuden ajoitus on tärkeä osa luonnon ekosysteemien toimintaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen metsiin

Metsät ovat yksi Suomen tärkeimmistä luontotyypeistä, joten ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin ovat merkittäviä.

Lämpötilan nousu, sademäärien muutokset, kuivuus, myrskyt, tuholaiset ja metsäpalot voivat kaikki vaikuttaa metsien toimintaan.

Metsäekosysteemi on monimutkainen kokonaisuus. Yhden ympäristötekijän muutos voi vaikuttaa myös muihin tekijöihin.

Metsien kasvu ja lämpötila

Lämpötilan nousu voi joissakin olosuhteissa pidentää metsien kasvukautta. Tämä voi vaikuttaa puiden kasvuun.

Kasvu ei kuitenkaan riipu pelkästään lämpötilasta. Myös veden saatavuus on tärkeä.

Jos lämpenemiseen liittyy pitkiä kuivia jaksoja, puiden veden saanti voi heikentyä. Tällöin lämpimämpi ilmasto ei välttämättä tarkoita parempia kasvuolosuhteita.

Kuivuus voi rasittaa metsiä

Pitkä kuivuus voi heikentää puiden vastustuskykyä erilaisia häiriötekijöitä vastaan.

Kuivuudesta kärsivä puu voi olla alttiimpi esimerkiksi hyönteistuhoille ja muille stressitekijöille.

Suomen metsien kannalta on tärkeää tarkastella sekä lämpötilan muutoksia että sademäärien ja kuivuusjaksojen kehitystä.

Metsätuhot ja tuholaiset

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös metsissä esiintyvien hyönteisten elinolosuhteisiin.

Lämpimämmät olosuhteet voivat joissakin tapauksissa muuttaa hyönteisten lisääntymistä ja talvehtimista. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti tietyt kannat voivat kasvaa.

Metsätuhot eivät kuitenkaan johdu yhdestä yksittäisestä tekijästä. Puiden kunto, sääolosuhteet, metsän rakenne ja monet muut tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen.

Ilmastonmuutos ja Suomen eläimet

Eläimet ovat riippuvaisia elinympäristöistään, ravinnosta ja vuodenaikojen luonnollisesta rytmistä.

Kun ilmasto muuttuu, eläinten elinolosuhteet voivat muuttua samalla.

Jotkin lajit voivat hyötyä uusista olosuhteista, kun taas toisille muutos voi aiheuttaa ongelmia.

Pohjoisen lajien erityinen asema

Pohjois-Suomen eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin. Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu voi muuttaa tunturien, metsien, soiden ja muiden elinympäristöjen olosuhteita.

Erityisesti kylmään ilmastoon sopeutuneilla lajeilla voi olla vähemmän mahdollisuuksia siirtyä vielä pohjoisemmaksi, jos sopiva elinympäristö vähenee.

Tämän vuoksi ilmastonmuutos voi olla merkittävä haaste joillekin pohjoisen luonnon lajeille.

Muuttolinnut ja ilmastonmuutos

Suomessa tavataan suuri määrä muuttolintuja, joiden vuosittainen elämänkierto liittyy vuodenaikojen vaihteluun.

Keväällä linnut palaavat Suomeen, kun ravintoa ja sopivia pesimäolosuhteita on saatavilla. Syksyllä ne muuttavat jälleen etelämmäksi.

Jos kevät lämpenee aikaisemmin, hyönteisten ja kasvien kehitys voi alkaa aikaisemmin. Myös lintujen muuttoaika voi muuttua.

Ekologinen haaste voi syntyä silloin, jos ravinnon saatavuuden ja lintujen saapumisen ajoitukset muuttuvat eri tahtiin.

Pölyttäjät ja muuttuva ilmasto

Mehiläiset, kimalaiset, perhoset ja muut pölyttäjät ovat tärkeä osa monia ekosysteemejä.

Pölyttäjien elämään vaikuttavat lämpötila, kasvillisuus ja kukkivien kasvien saatavuus.

Ilmastonmuutos voi muuttaa kasvien kukinnan ajoitusta ja hyönteisten aktiivisuutta. Jos eri lajien vuodenaikaiset rytmit muuttuvat eri nopeudella, luonnon vuorovaikutussuhteet voivat muuttua.

Pölyttäjille sopivien elinympäristöjen säilyttäminen onkin tärkeää myös muuttuvassa ilmastossa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen järviin

Suomen järvet ovat tärkeä osa maan luontoa. Järvien lämpötila, jääpeite, happitilanne ja ravinteiden kierto liittyvät toisiinsa.

Veden lämpeneminen voi vaikuttaa vesieliöiden elinolosuhteisiin ja vesistön vuodenaikaiseen toimintaan.

Myös jääpeitteen lyheneminen muuttaa järvien talvista ympäristöä.

Vesien lämpeneminen

Monet vesieliöt ovat sopeutuneet tiettyihin lämpötilaolosuhteisiin. Jos veden lämpötila muuttuu, lajien elinalueet ja ravinnon saatavuus voivat muuttua.

Lämpimämpi vesi sisältää myös vähemmän liuennutta happea kuin kylmä vesi, mikä voi vaikuttaa vesiekosysteemien happiolosuhteisiin.

Vesistöjen tilaan vaikuttavat kuitenkin samanaikaisesti monet muut tekijät, kuten ravinnekuormitus ja veden vaihtuvuus.

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Itämeri on erityisen herkkä meriympäristö. Sen mataluus, vähäinen vedenvaihto ja suhteellisen alhainen suolapitoisuus tekevät siitä erilaisen kuin monet muut merialueet.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa Itämeren lämpötilaan, jääolosuhteisiin, valuntaan ja ekosysteemeihin.

Muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi kalalajeihin, planktoniin, vesikasveihin ja merilintuihin.

Ilmastonmuutosta ei myöskään voida tarkastella Itämeren rehevöitymisestä erillään. Useat ympäristötekijät vaikuttavat samanaikaisesti meren tilaan.

Soiden merkitys muuttuvassa ilmastossa

Suot ovat Suomessa merkittäviä luontoympäristöjä. Niillä on myös tärkeä rooli veden ja hiilen kierrossa.

Soiden toimintaan vaikuttavat veden määrä, lämpötila ja kasvillisuus. Kuivat olosuhteet voivat muuttaa suon vesitaloutta.

Luonnontilaisten soiden säilyttäminen on tärkeää sekä luonnon monimuotoisuuden että ekosysteemien toiminnan kannalta.

Soiden ennallistaminen voi olla yksi keino palauttaa heikentyneiden suoalueiden luonnollisia ominaisuuksia.

Ilmastonmuutos ja metsäpalojen riski

Lämpimämmät ja kuivemmat jaksot voivat vaikuttaa metsäpalojen riskiin.

Suomen metsäluonto on sopeutunut tiettyihin luonnollisiin häiriöihin, mutta laajat ja toistuvat häiriöt voivat muuttaa metsien rakennetta.

Metsäpalojen riskiin vaikuttavat lämpötilan lisäksi esimerkiksi kuivuus, kasvillisuuden kosteus, tuuli ja sääolosuhteet.

Pitkät kuivat jaksot voivat kuivattaa kasvillisuutta ja maaperän pintakerrosta, jolloin paloriski voi kasvaa.

Ilmastonmuutos ja vieraslajit

Ilmastonmuutos voi muuttaa myös vieraslajien mahdollisuuksia levitä uusille alueille.

Lämpenevä ilmasto voi mahdollistaa joidenkin lajien selviytymisen alueilla, joilla talviolosuhteet ovat aikaisemmin rajoittaneet niiden esiintymistä.

Vieraslajit voivat vaikuttaa alkuperäisiin lajeihin esimerkiksi kilpailemalla ravinnosta ja elintilasta.

Ilmastonmuutos ja vieraslajit ovat tästä syystä kaksi ympäristötekijää, joita voidaan joutua tarkastelemaan yhdessä.

Ilmastonmuutos muuttaa Suomen vuodenaikoja

Suomalaisessa luonnossa vuodenaikojen vaihtelu on erityisen tärkeää.

Kevät, kesä, syksy ja talvi määrittelevät monien lajien elämänkierron. Kasvien kukinta, eläinten lisääntyminen, lintujen muutto ja talvehtiminen liittyvät vuodenaikojen rytmiin.

Kun vuodenaikojen olosuhteet muuttuvat, myös luonnon tapahtumien ajoitus voi muuttua.

Kevät

Keväällä lämpötilan nousu käynnistää monia luonnon prosesseja. Kasvit alkavat kasvaa, hyönteiset aktivoituvat ja muuttolinnut palaavat.

Aikaisempi kevään alkaminen voi muuttaa näiden tapahtumien ajoitusta.

Kesä

Kesän aikana lämpötila, sademäärä ja kuivuus vaikuttavat kasvien kasvuun ja eläinten elinolosuhteisiin.

Pitkät hellejaksot voivat aiheuttaa stressiä sekä luonnolle että ihmisille, erityisesti jos niihin liittyy veden puutetta.

Syksy

Syksyllä kasvit valmistautuvat talveen ja monet eläimet muuttavat, keräävät ravintoa tai valmistautuvat talvehtimiseen.

Jos syksy lämpenee, joidenkin lajien luonnollinen vuodenaikainen rytmi voi muuttua.

Talvi

Talven muuttuminen voi olla yksi merkittävimmistä muutoksista Suomen luonnossa.

Lyhyempi lumikausi, vähäisempi jääpeite ja toistuvat sulamis- ja jäätymisjaksot voivat vaikuttaa sekä kasveihin että eläimiin.

Vaikuttaako ilmastonmuutos luonnon monimuotoisuuteen?

Ilmastonmuutos voi olla yksi luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Lajit, jotka pystyvät sopeutumaan tai siirtymään uusille alueille, voivat joissakin tapauksissa selviytyä muuttuvissa olosuhteissa paremmin. Kaikilla lajeilla ei kuitenkaan ole samanlaisia mahdollisuuksia.

Jos lajin tarvitsema elinympäristö muuttuu nopeasti, sopeutuminen voi olla vaikeaa.

Erityisen haavoittuvia voivat olla lajit, jotka ovat riippuvaisia tietystä elinympäristöstä tai hyvin tarkasta lämpötila- ja kosteusalueesta.

Ilmastonmuutos ei vaikuta kaikkiin lajeihin samalla tavalla

On tärkeää huomata, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole kaikille lajeille samanlaisia.

Jotkin lajit voivat levitä uusille alueille, jos olosuhteet muuttuvat niille sopiviksi. Toiset voivat kärsiä.

Siksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen luontoon ei voi kuvata vain yhdellä yksinkertaisella muutoksella.

Luonto on monimutkainen verkosto, jossa lämpötila, vesi, ravinto, elinympäristöt ja lajien väliset suhteet vaikuttavat toisiinsa.

Mitä voimme tehdä Suomen luonnon hyväksi?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on laaja yhteiskunnallinen kokonaisuus, mutta myös luonnon suojelulla ja kestävällä maankäytöllä on merkitystä.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen voi auttaa ekosysteemejä säilymään toimintakykyisinä muuttuvissa olosuhteissa.

Käytännössä voidaan esimerkiksi:

• Suojella arvokkaita luontoalueita
• Säilyttää vanhoja metsiä ja luonnontilaisia elinympäristöjä
• Ennallistaa heikentyneitä soita ja kosteikkoja
• Suojella vesistöjä ja ranta-alueita
• Vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta
• Torjua haitallisia vieraslajeja
• Vähentää luonnonvarojen tarpeetonta kulutusta
• Suosia kestävää liikkumista mahdollisuuksien mukaan
• Vähentää ruokahävikkiä
• Huolehtia luonnon monimuotoisuudesta omassa pihassa

Nämä toimet eivät yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta ne voivat tukea luonnon sopeutumista ja vähentää muita ympäristöön kohdistuvia paineita.

Mitä tavallinen suomalainen voi tehdä?

Yksittäinen ihminen ei voi ratkaista ilmastonmuutosta yksin, mutta arjen valinnoilla voi olla merkitystä.

Energiankulutuksen vähentäminen, tavaroiden pitkä käyttöikä, ruokahävikin vähentäminen, jätteiden lajittelu ja harkittu kuluttaminen ovat esimerkkejä toimista, joita voidaan tehdä omassa arjessa.

Myös luonnossa liikkuessa voi toimia vastuullisesti. Roskaamattomuus, luonnonsuojelualueiden sääntöjen noudattaminen ja eläinten häiritsemisen välttäminen auttavat suojelemaan lähiluontoa.

Omassa pihassa voidaan puolestaan suosia monipuolista kasvillisuutta ja tarjota elinympäristöjä pölyttäjille ja linnuille.

Luonnon sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Luonto ei ole täysin passiivinen ilmastonmuutoksen edessä. Lajit voivat sopeutua muuttuviin olosuhteisiin käyttäytymisen, levinneisyyden ja muiden biologisten ominaisuuksien kautta.

Sopeutumisen mahdollisuudet riippuvat kuitenkin lajista ja muutoksen nopeudesta.

Jos muutos tapahtuu nopeammin kuin laji pystyy sopeutumaan tai siirtymään sopivaan elinympäristöön, seuraukset voivat olla vaikeampia.

Siksi luonnon kannalta on tärkeää säilyttää mahdollisimman paljon erilaisia ja yhtenäisiä elinympäristöjä.

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää ilmastonmuutoksen aikana?

Luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat osittain yhteydessä toisiinsa, mutta ne eivät ole sama asia.

Esimerkiksi metsät ja suot ovat tärkeitä ekosysteemejä, joiden toiminta liittyy hiilen kiertoon. Samalla ne tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu auttaa säilyttämään ekosysteemien toimintaa, kun taas kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on keskeistä ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa.

Molempia tarvitaan.

Suomen luonnon tulevaisuus

Suomen luonnon tulevaisuuteen vaikuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi monet muut tekijät. Maankäyttö, luonnonvarojen käyttö, vesistöjen tila, luonnon monimuotoisuus ja vieraslajit muodostavat yhdessä monimutkaisen kokonaisuuden.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät myöskään ole samanlaisia kaikilla alueilla.

Etelä-Suomen metsät, Lapin tunturit, Suomen järvet, rannikkoalueet ja saaristo ovat erilaisia ekosysteemejä. Jokaisella on omat erityispiirteensä ja omat haasteensa.

Siksi myös luonnonsuojelussa tarvitaan paikallisten olosuhteiden huomioimista.

Yhteenveto

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon näkyvät monella tavalla. Muuttuvat lämpötilat, talvet, lumipeite, jääolosuhteet, sademäärät ja kasvukaudet voivat vaikuttaa metsiin, järviin, soihin, eläimiin ja kasveihin.

Erityisesti pohjoisen luonnon lajit ja tietyistä elinympäristöistä riippuvaiset lajit voivat kohdata merkittäviä muutoksia. Myös Itämeren, metsien ja sisävesien ekosysteemit reagoivat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole ainoa luonnon tilaan vaikuttava tekijä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, elinympäristöjen muuttuminen, rehevöityminen, saastuminen ja vieraslajit muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jota on tarkasteltava laajasti.

Suomen luonnon suojeleminen muuttuvassa ilmastossa edellyttää sekä ilmastonmuutoksen hillintää että luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Luonnontilaisten metsien, soiden, vesistöjen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen suojelu voi auttaa ylläpitämään luonnon toimintakykyä.

Myös jokapäiväisillä valinnoilla on oma paikkansa kokonaisuudessa. Harkittu kulutus, energian säästäminen, ruokahävikin vähentäminen, luonnossa vastuullisesti liikkuminen ja oman lähiluonnon huomioiminen ovat konkreettisia tapoja toimia ympäristön kannalta kestävämmin.

Suomen luonto on jatkuvassa muutoksessa, mutta pitkäjänteisillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, millaisena metsät, järvet, suot, rannikko ja muu luonto säilyvät tulevaisuudessa.