Taiteen eri muodot – maalaustaide, kuvanveisto, grafiikka ja nykytaide

Taide voi ilmetä monessa eri muodossa. Perinteisesti kuvataiteeseen on liitetty esimerkiksi maalaustaide, kuvanveisto, grafiikka ja piirustus. Taiteen kenttä on kuitenkin laajentunut huomattavasti, ja nykyään siihen kuuluvat myös valokuva, videotaide, installaatiot, performanssi, digitaalinen taide, mediataide ja monet muut ilmaisumuodot.

Taiteen eri muodot eroavat toisistaan esimerkiksi käytettyjen materiaalien, tekniikoiden, työskentelytapojen ja esitysympäristöjen perusteella. Yksi taiteilija voi myös käyttää useita tekniikoita samassa teoksessa.

Nykytaiteessa perinteiset taiteenlajien rajat ovat muuttuneet entistä joustavammiksi. Kansallisgallerian mukaan Kiasman kokoelmiin kuuluu maalausten, veistosten, valokuvien ja grafiikan lisäksi esimerkiksi video-, ääni-, elokuva-, tietokone- ja verkkoteoksia.

Mitä taiteen eri muodot ovat?

Taiteen muodoilla tarkoitetaan erilaisia tapoja, materiaaleja ja tekniikoita, joiden avulla taiteilija ilmaisee ajatuksia, havaintoja, kokemuksia tai näkemyksiä.

Tunnettuja kuvataiteen muotoja ovat esimerkiksi:

• maalaustaide
• kuvanveisto
• grafiikka
• piirustus
• valokuvataide
• videotaide
• installaatiotaide
• performanssitaide
• digitaalinen taide
• mediataide
• ympäristötaide
• yhteisötaide.

Näiden välillä ei kuitenkaan aina ole selkeää rajaa. Yksi teos voi esimerkiksi yhdistää veistoksen, videon, äänen ja digitaalisen teknologian.

Maalaustaide

Maalaustaide on yksi tunnetuimmista ja vanhimmista kuvataiteen muodoista. Maalauksessa väriä levitetään esimerkiksi kankaalle, puulle, paperille tai muulle alustalle.

Maalaamiseen voidaan käyttää monia erilaisia tekniikoita ja materiaaleja.

Öljymaalaus

Öljymaalaus perustuu öljyyn sekoitettuihin pigmentteihin. Tekniikka mahdollistaa hyvin monipuolisen värien ja pintojen käsittelyn.

Öljyväreillä voidaan tehdä sekä ohuita läpikuultavia kerroksia että paksuja, näkyvästi maalattuja pintoja.

Suomalaisessa taidehistoriassa öljymaalaus on ollut erittäin tärkeä tekniikka erityisesti 1800-luvulta lähtien.

Akvarelli

Akvarellimaalauksessa käytetään vesiliukoisia värejä. Valkoinen paperi voi jäädä näkyviin osaksi teosta, mikä tekee tekniikasta usein kevyen ja valoisan.

Akvarellia voidaan käyttää maisemien, luonnon, henkilöiden ja erilaisten havaintojen kuvaamiseen.

Akryylimaalaus

Akryylivärit ovat vesipohjaisia ja kuivuvat yleensä nopeammin kuin öljyvärit. Niillä voidaan maalata monenlaisille alustoille.

Akryylimaalaus sopii sekä tarkkaan kuvalliseen työskentelyyn että vapaampaan ja kokeilevampaan ilmaisuun.

Abstrakti maalaustaide

Kaikki maalaukset eivät esitä tunnistettavia ihmisiä, maisemia tai esineitä.

Abstraktissa taiteessa huomio voi keskittyä esimerkiksi:

• väriin
• muotoon
• viivaan
• pintaan
• rytmiin
• mittakaavaan
• sommitteluun.

Kiasman nykytaiteen sanaston mukaan abstrakti eli ei-esittävä taide ei jäljittele tai kuvaa mitään silmälle näkyvää kohdetta. Abstrakti ilmaisu nousi modernin taiteen keskeiseksi muodoksi, mutta sen vaikutus näkyy edelleen nykytaiteessa.

Muotokuvamaalaus

Muotokuva keskittyy tietyn henkilön kuvaamiseen.

Perinteisessä muotokuvassa pyritään usein tunnistettavuuteen, mutta nykytaiteessa muotokuvan ei tarvitse välttämättä näyttää ihmisen kasvoja tai edes sisältää ihmishahmoa.

Muotokuva voi rakentua esimerkiksi:

• maalauksesta
• piirustuksesta
• valokuvasta
• veistoksesta
• videosta
• esineistä
• erilaisista symboleista.

Näin muotokuvan käsite on laajentunut huomattavasti.

Maisemamaalaus

Maisemamaalauksessa luonnon tai rakennetun ympäristön kuvaaminen on keskeisessä asemassa.

Suomalaisessa taiteessa maisemalla on ollut erityinen merkitys. Metsät, järvet, saaristo, pellot, kaupungit ja talviset ympäristöt ovat olleet monien taiteilijoiden aiheita.

Maisemamaalaus voi olla realistinen, impressionistinen, abstrakti tai täysin mielikuvituksellinen.

Nykytaiteessa maisema voi myös liittyä ympäristön muutokseen, ilmastoon tai ihmisen ja luonnon suhteeseen.

Kuvanveisto

Kuvanveisto on kolmiulotteisen taiteen muoto.

Toisin kuin maalaus, veistos voidaan yleensä nähdä useasta eri suunnasta. Sen muoto, tilavuus, pinta ja materiaali ovat osa teoksen kokonaisuutta.

Perinteisiä kuvanveiston materiaaleja ovat:

• kivi
• marmori
• graniitti
• puu
• pronssi
• savi.

Nykyään materiaaleja käytetään huomattavasti laajemmin.

Veistoksia voidaan tehdä esimerkiksi metallista, muovista, tekstiileistä, lasista, kierrätysmateriaaleista tai luonnonmateriaaleista.

Figuratiivinen kuvanveisto

Figuratiivisessa kuvanveistossa esitetään tunnistettava aihe, kuten ihminen tai eläin.

Muotokuvaveistokset ja muistomerkit ovat tästä perinteisiä esimerkkejä.

Figuratiivinen veistos voi olla hyvin realistinen, mutta taiteilija voi myös yksinkertaistaa ihmisen muotoa tai muuttaa sen mittasuhteita.

Abstrakti kuvanveisto

Abstraktissa kuvanveistossa teoksen ei tarvitse esittää tunnistettavaa kohdetta.

Taiteilija voi keskittyä esimerkiksi:

• geometrisiin muotoihin
• kaareviin pintoihin
• tilaan
• rytmiin
• materiaaliin
• liikkeen vaikutelmaan.

Tällöin katsoja voi tarkastella teosta ennen kaikkea muodon ja materiaalin kautta.

Grafiikka

Grafiikka on taiteen muoto, jossa kuva valmistetaan yleensä painamalla.

Taiteilija tekee ensin painopinnan tai muun painamiseen soveltuvan menetelmän ja siirtää sen avulla kuvan paperille tai toiselle alustalle.

Grafiikan tunnettuja tekniikoita ovat esimerkiksi:

• puupiirros
• linoleikkaus
• etsaus
• kuivaneula
• litografia
• serigrafia.

Grafiikassa yksi työvaihe voi tuottaa useita vedoksia. Siksi grafiikan teokset eroavat esimerkiksi ainutkertaisesta maalauksesta.

Puupiirros

Puupiirroksessa kuva kaiverretaan puupinnalle.

Painettaessa kaiverretut kohdat ja koholle jäävät pinnat muodostavat kuvan painojäljen.

Puupiirros voi olla hyvin yksinkertainen tai sisältää runsaasti yksityiskohtia.

Tekniikassa materiaalin oma rakenne voi myös näkyä lopullisessa vedoksessa.

Etsaus

Etsauksessa metallilevyyn muodostetaan painettava kuva erityisen työskentelyprosessin avulla.

Etsauksella voidaan saavuttaa hienoja viivoja ja yksityiskohtia.

Tekniikkaa on käytetty laajasti eurooppalaisessa taidehistoriassa, ja se kuuluu myös suomalaisen taidegrafiikan perinteisiin.

Serigrafia

Serigrafia eli silkkipaino perustuu seulapainomenetelmään.

Menetelmä mahdollistaa voimakkaat värit, selkeät muodot ja useiden värikerrosten rakentamisen.

Serigrafiaa on käytetty sekä kuvataiteessa että graafisessa suunnittelussa.

Piirustus

Piirustus on yksi taiteen perustavanlaatuisista muodoista.

Piirtämiseen voidaan käyttää esimerkiksi:

• lyijykynää
• hiiltä
• pastellia
• mustetta
• värikyniä
• tussia.

Piirustus voi olla itsenäinen taideteos, mutta se voi toimia myös luonnoksena suurempaa teosta varten.

Taiteilija voi tutkia piirustuksen avulla ihmisen anatomiaa, maisemaa, rakennuksia, esineitä tai abstrakteja muotoja.

Valokuvataide

Valokuvaus muuttui 1900-luvulla dokumentoinnin lisäksi tärkeäksi taiteellisen ilmaisun muodoksi.

Valokuvataiteessa kamera ei ole vain väline todellisuuden tallentamiseen. Taiteilija voi rakentaa kuvan valaistuksen, sommittelun, rajauksen, lavastuksen ja digitaalisen käsittelyn avulla.

Valokuvataide voi olla esimerkiksi:

• dokumentaarista
• lavastettua
• abstraktia
• käsitteellistä
• muotokuvataidetta
• maisemataidetta.

Nykytaiteessa valokuva voi olla myös osa installaatiota tai monimediaista kokonaisuutta.

Videotaide

Videotaiteessa liikkuva kuva toimii taiteellisen ilmaisun välineenä.

Videoteos voi olla lyhyt tai pitkä, ja siinä voidaan käyttää esimerkiksi ääntä, tekstiä, musiikkia ja erilaisia visuaalisia efektejä.

Videotaidetta ei välttämättä ole tarkoitettu katsottavaksi samalla tavalla kuin elokuvaa.

Teos voi olla osa näyttelytilaa, jossa katsoja liikkuu eri teosten välillä.

Installaatio

Installaatio on nykytaiteen muoto, jossa taiteilija rakentaa kokonaisuuden tiettyyn tilaan.

Teos voi koostua esimerkiksi:

• esineistä
• veistoksista
• maalauksista
• valosta
• äänestä
• videosta
• tekstiilistä
• luonnonmateriaaleista.

Tila on usein tärkeä osa installaatiota.

Katsojan sijainti ja liikkuminen voivat vaikuttaa siihen, millaisena teos koetaan.

Kiasman kokoelmanäyttelyissä installaatiot ja monenlaiset materiaalit ovat olennainen osa nykytaiteen esittämistä.

Performanssitaide

Performanssitaiteessa taiteilijan toiminta ja tapahtuman ajallinen luonne voivat olla teoksen keskeinen osa.

Performanssi voi sisältää esimerkiksi:

• liikettä
• puhetta
• ääntä
• kehon käyttöä
• esineitä
• yleisön osallistumista.

Teos ei välttämättä jää pysyväksi esineeksi.

Performanssista voidaan kuitenkin tehdä valokuva-, video- tai äänitallenteita, jotka säilyttävät osan teoksesta myöhempää tarkastelua varten.

Digitaalinen taide

Digitaalinen taide hyödyntää tietokoneita ja digitaalista teknologiaa taiteellisen ilmaisun välineenä.

Digitaalinen taideteos voi olla esimerkiksi:

• digitaalinen maalaus
• tietokoneella luotu kuva
• animaatio
• digitaalinen installaatio
• interaktiivinen teos
• verkkotaide
• virtuaalinen ympäristö.

Teknologia voi olla teoksessa vain työväline tai itse teoksen olennainen sisältö.

Kiasman kokoelmissa on esimerkiksi tietokonepohjaisia ja verkkoteoksia sekä muuta mediataidetta. Kansallisgallerian mukaan Kiasmalla on Suomen laajin mediataiteen kokoelma, johon kuuluu noin 600 teosta.

Mediataide

Mediataide on laaja käsite, johon voi kuulua esimerkiksi video-, ääni-, elokuva- ja digitaalista taidetta.

Mediataiteessa teknologia ja audiovisuaaliset välineet ovat usein keskeisessä asemassa.

Teos voi olla esimerkiksi yhdistelmä:

kuva + ääni + tila + liike + digitaalinen teknologia.

Mediataiteen rajat ovat joustavia, ja siksi se voi liittyä läheisesti installaatioon, performanssiin ja digitaaliseen taiteeseen.

Äänitaide

Taide ei aina tarvitse visuaalista kuvaa.

Äänitaiteessa ääni on teoksen tärkein materiaali.

Taiteilija voi käyttää esimerkiksi:

• luonnon ääniä
• puhetta
• musiikillisia elementtejä
• koneiden ääniä
• elektronisia ääniä
• hiljaisuutta.

Äänitaide voi olla itsenäinen teos tai osa installaatiota.

Ympäristötaide

Ympäristötaiteessa luonnollinen tai rakennettu ympäristö on olennainen osa teosta.

Teos voi syntyä esimerkiksi metsään, rannalle, puistoon tai kaupunkiympäristöön.

Ympäristötaide voi käyttää luonnonmateriaaleja, mutta myös ihmisen valmistamia materiaaleja.

Teos voi olla pysyvä tai väliaikainen.

Nykytaiteen kokoelmissa ympäristö- ja maataide voivat esiintyä myös yhteisöllisten ja muiden monimuotoisten taideprojektien yhteydessä.

Yhteisötaide

Yhteisötaiteessa ihmiset voivat osallistua taiteellisen teoksen tai projektin tekemiseen.

Taiteilija ei välttämättä työskentele yksin, vaan suunnittelee prosessin yhdessä yhteisön kanssa.

Yhteisötaiteessa tärkeäksi voi muodostua esimerkiksi:

• osallistuminen
• keskustelu
• yhdessä tekeminen
• paikallinen historia
• yhteisön kokemukset
• yhteinen tila.

Lopputulos voi olla näyttely, esitys, installaatio, julkaisu tai muu kokonaisuus.

Käsitteellinen taide

Käsitteellisessä taiteessa teoksen idea voi olla tärkeämpi kuin sen fyysinen ulkomuoto.

Teos voi näyttää hyvin yksinkertaiselta, mutta sen taustalla voi olla monimutkainen ajatus.

Käsitteellisessä taiteessa voidaan pohtia esimerkiksi:

• mitä taide on
• kuka määrittelee taiteen
• mikä tekee esineestä taideteoksen
• miten katsoja osallistuu merkityksen syntymiseen
• millainen suhde taiteella on yhteiskuntaan.

Tällöin teoksen ymmärtämisessä taustatieto ja taiteilijan ajatus voivat olla merkittäviä.

Taiteen muodot voivat yhdistyä

Nykytaiteessa yksi teos voi kuulua samanaikaisesti useaan taiteen muotoon.

Esimerkiksi näyttelyssä voidaan nähdä installaatio, joka sisältää:

• veistoksen
• videon
• valokuvia
• ääntä
• tekstiä
• digitaalisen elementin.

Siksi nykytaiteen luokittelu pelkästään yhteen taiteenlajiin ei aina ole mahdollista.

Kansallisgallerian kokoelmissa taiteenlajien ja tekniikoiden rajat eivät määritä kaikkia Kiasman hankintoja. Kokoelmaan kuuluu perinteisten kuvataiteen muotojen lisäksi mediataidetta, verkkoteoksia, performanssitallenteita, yhteisötaidetta sekä maa- ja ympäristötaidetta.

Perinteinen taide ja nykytaide

Perinteisen ja nykytaiteen välillä ei ole yhtä tarkkaa rajaa.

Modernin taiteen historiassa 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin kehittyi useita uusia taidesuuntauksia. Kiasman nykytaiteen sanaston mukaan moderni taide on laaja kattokäsite, johon kuuluu useita 1860-luvulta 1960-luvulle sijoittuvia taiteellisia liikkeitä ja tyylejä.

Nykytaide kehittyi myöhemmin tilanteessa, jossa taiteilijat alkoivat käyttää yhä monipuolisemmin erilaisia materiaaleja ja menetelmiä.

Perinteinen maalaus ei kuitenkaan kadonnut.

Nykytaiteilija voi edelleen maalata öljyväreillä kankaalle aivan kuten aikaisemmat taiteilijat, mutta teoksen aihe, konteksti tai esitystapa voi olla täysin nykyaikainen.

Miten eri taiteen muotoja voi tarkastella?

Taiteen katsomiseen ei tarvita aina taidehistorian asiantuntijan tietoja.

Teosta voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

1. Mitä materiaaleja teoksessa käytetään?

Onko teos tehty maalista, kivestä, puusta, metallista, valokuvasta, videosta vai digitaalisesta materiaalista?

2. Miten teos käyttää tilaa?

Onko kyseessä seinälle ripustettava kuva vai ympäristö, jossa katsoja voi liikkua?

3. Miten teos on tehty?

Näkyvätkö taiteilijan kädenjälki, työskentelyprosessi tai käytetty tekniikka?

4. Mitä teos esittää?

Onko aihe tunnistettava vai abstrakti?

5. Miltä teos tuntuu?

Taiteen kokeminen ei perustu ainoastaan siihen, mitä teoksessa voi tunnistaa. Väri, materiaali, koko, ääni ja tila voivat vaikuttaa kokemukseen.

6. Mikä on teoksen konteksti?

Näyttelytila, rakennus, kaupunkiympäristö tai luonnonympäristö voi muuttaa sitä, miten teos ymmärretään.

Taiteen eri muodot Suomessa

Suomessa taiteen eri muodot ovat esillä museoissa, gallerioissa, taidehalleissa, julkisissa tiloissa ja digitaalisissa ympäristöissä.

Kansallisgalleria ylläpitää Suomen merkittävää taidekokoelmaa, joka sisältää yli 43 000 taideteosta 1300-luvulta nykypäivään. Sen museoihin kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Tämä kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden nähdä taiteen kehitystä eri aikakausina ja eri tekniikoilla.

Taiteen eri muodot lyhyesti

Taiteen muoto	Tyypillinen väline tai materiaali	Keskeinen ominaisuus
Maalaustaide	Öljy, akryyli, akvarelli	Väri ja kaksiulotteinen kuva
Piirustus	Lyijykynä, hiili, muste	Viiva ja havainto
Kuvanveisto	Kivi, puu, metalli, savi	Kolmiulotteinen muoto
Grafiikka	Painolevy, paperi, muste	Vedosten valmistaminen
Valokuvataide	Kamera, digitaalinen kuva	Valokuva ja visuaalinen havainto
Videotaide	Liikkuva kuva, ääni	Aika ja audiovisuaalinen ilmaisu
Installaatio	Monenlaiset materiaalit	Tila ja kokonaisuus
Performanssi	Keho, toiminta, aika	Tapahtuma ja läsnäolo
Digitaalinen taide	Tietokone ja digitaalinen teknologia	Digitaalinen työskentely
Äänitaide	Ääni ja ääniteknologia	Kuuloaisti
Ympäristötaide	Luonto ja ympäristö	Paikka ja ympäristö
Yhteisötaide	Ihmiset ja erilaiset materiaalit	Osallistuminen
Mediataide	Video, ääni, digitaalinen teknologia	Monimediaisuus

Miksi taiteen eri muodot ovat tärkeitä?

Taiteen monipuolisuus mahdollistaa erilaisia tapoja ilmaista ajatuksia ja kokemuksia.

Maalaus voi välittää tunnelman värien avulla. Veistos voi käyttää materiaalia ja tilaa. Grafiikka voi rakentua viivan ja painojäljen ympärille. Valokuva voi pysäyttää hetken. Videoteos voi hyödyntää aikaa ja liikettä. Installaatio voi muuttaa koko näyttelytilan osaksi teosta.

Nykytaiteessa näitä ominaisuuksia voidaan yhdistää samaan teokseen.

Siksi taiteen eri muotoja ei kannata tarkastella täysin erillisinä kategorioina. Ne muodostavat laajan kokonaisuuden, jossa perinteiset tekniikat, uudet teknologiat ja erilaiset taiteelliset työskentelytavat voivat olla rinnakkain.

Yhteenveto

Taiteen eri muodot kattavat paljon enemmän kuin perinteisen maalauksen ja veistoksen.

Keskeisiä taiteen muotoja ovat:

• maalaustaide
• kuvanveisto
• grafiikka
• piirustus
• valokuvataide
• videotaide
• installaatiot
• performanssi
• digitaalinen taide
• mediataide
• äänitaide
• ympäristötaide
• yhteisötaide.

Perinteiset taiteenlajit ovat edelleen merkittäviä, mutta niiden rinnalle on tullut paljon uusia tapoja tehdä ja kokea taidetta.

Erityisesti nykytaiteessa eri taiteen muodot voivat yhdistyä tavalla, jossa materiaali, tila, ääni, kuva, teknologia ja katsojan kokemus muodostavat yhden kokonaisuuden.

Taiteen kehitys ei siis ole vienyt perinteisiä taiteen muotoja pois. Sen sijaan taiteen kenttä on laajentunut, ja nykyään taiteilijalla on käytössään enemmän erilaisia välineitä ja ilmaisutapoja kuin koskaan aikaisemmin.